Lapset rakastavat erilaisia pelejä – pallopelejä, muistipelejä ja esimerkiksi lautapelejä. Pelaamisen viehätys ei katoa lapsen kasvaessa. Teinit pelaavat kännykällä erilaisia pelejä tappaakseen aikaa, ja aikuiset työssäkäyvät harrastavat pelejä töidensä lomassa. Täysi-ikäinen pääsee pelaamaan halutessaan myös rahasta. On helppo löytää erilaisia bonuksia nettikasinoille ja antautua ruletin, pokerin tai vaikkapa bingon vietäväksi! Rahapelien lisäksi netissä voi pelata myös strategiapelejä, taistelupelejä tai vaikka älypelejä. Googlen avulla löydät sopivia älypelejä niin lapsille, aikuisille kuin senioreillekin.
Älypelit lievittävät stressiä ja yksinäisyyttä
Naiset rakastavat netistä löytyviä älypelejä. Sanoma-konsernin Pelikone.fi- ja Älypää-sivustoilla vierailee reilu 350 000 pelaajaa joka viikkoa, ja 70 % pelisivustojen käyttäjistä on naisia. Puolet älypelisivustoilla pelaavista naisista on yli 30-vuotiaita, joten älypelejä ei suinkaan tule pitää pelkkänä nuorten harrastuksena.
Pelaajia koskenut tutkimus paljasti, että älypelejä pelaavat naiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen on ”ajanviettäjät”, toinen ”oman ajan ottajat” ja kolmas ”itsensä haastajat”. Suomalaiset naiset viettävät ja ottavat aikaa myös töiden lomassa, sillä parasta aikaa älypelien pelaamiselle ovat kuulemma kahvitauot. Jos työt sallivat, otetaan älypelejä myös töiden lomassa eli varsinaisella työajalla. Pelit palvelevat myös stressin lievittäjinä, joten älypelin pelaamista asiakkaiden tai sähköpostien välissä ei kannata suoralta kädeltä tuomita. Hetki älypelin kanssa helpottaa oloa, jos paineita tuntuu olevan liikaa.
Älypelien pelaamisen kerrotaan lievittävän myös yksinäisyyttä. Kahvitauolla tai illalla kotona voi olla yksinäistä, eihän kaikilla ole työkavereita tai perhettä. Illalla kotona pelatut älypelit edustavat monille hauskaa harrastusta, minkä aikana voi rentoutua, palautua ja haastaa itseään. Perheellisille naisille hetki älypelin parissa saattaa edustaa myös sitä omaa aikaa, mitä ei työkiireiden, kotitaloustöiden ja lastenhoidon ohessa paljoa ole.
Naiset suosivat haastavia, viihteellisiä ja väkivallattomia älypelejä. Suosituimpia älypelejä ovat esimerkiksi Tetris, Mahjong, Bejeweled sekä Sudoku. Tällaisia pelejä oppii helposti pelaamaan, eivätkä ne vaadi nopeaa ja huipputehokasta tietokonetta. Kaikesta helppoudestaan huolimatta nämä älypelit tarjoavat haastetta ja tekemistä jopa tuntikausien ajaksi. Keskimäärin älypeliä pelataan kuitenkin vain kymmenestä minuutista puoleen tuntiin per kerta.
Aivot janoavat haasteita
Aivojen toiminta on hyvin keskeinen osa hyvinvointiamme. Aivot kaipaavat unta, monipuolista ruokavaliota ja sopivaa määrää haasteita. Rutiinit eivät riitä aivoille, vaan niiden hyvinvointi ja toimintakyky edellyttää rutiinien rikkomista ja uusien haasteiden tarjoamista. Aktivoi aivosi lukemalla, pelaamalla korttipelejä, opettelemalla uusia kieliä tai harjoittelemalla vaikka kuvioneuleen tekemistä. Työikäisellä saattaa olla haasteita omasta takaa, joten vapaa-aikana voi harrastaa itselle mieluisia asioita, mutta varsinkin ikääntyneen eläkeläisen kannattaa pitää huolta siitä, että aivot saavat säännöllisesti jumpata erilaisten ongelmanratkaisutehtävien ja muiden haasteiden parissa.
Aivot koostuvat noin sadasta miljardista hermosolusta, joiden määrä alkaa vähentyä ihmisen täytettyä 30 vuotta. Hermosolukadon takia vanhan ihmisen aivot painavat vähemmän, mutta koska yksittäiset solut eivät ole niin tärkeitä kuin solujen väliset yhteydet, ei hermosolukatoa tarvitse pelätä. Uusia yhteyksiä syntyy koko ajan, ja aivojen aktivointi tiivistää hermoverkkoa. Satunnaisen unohtelun takana on usein kiire ja stressi, mitkä aiheuttavat keskittymisvaikeuksia. Asioiden unohtelu kannattaa ottaa muistutuksena siitä, että aivoista kannattaa pitää huolta, eikä ensimmäisenä alkaa pelätä höpsähtämistä tai dementiaa.
Aivoista pidetään huolta muutenkin kuin aivopähkinöillä
Aivoista pidetään huolta myös muuten kuin täyttämällä ristikoita, pelaamalla älypelejä netissä tai opiskelemalla venäjän kieltä. Yksi tärkeä asia on käyttää pyöräilykypärää, sillä aivovammat syövät muistia. Aivovamman vaikutukset voivat alkaa haitata aivojen toimintaa vasta vuosien päästä.
Verenkierrolle ja sydämelle haitalliset tekijät vaikuttavat myös aivoihin, joten päihteettömyys, savuttomuus ja säännöllinen liikunta ovat tapa turvata myös aivojen toiminta. Liikunta lisää verenkiertoa, minkä lisäksi se tuo aivoihin happea sekä ravinteita. Liikunta toimii myös stressinlievittäjänä. Jatkuva stressi onkin aivoille tuhoisaa. Keski-iässä liikuntaa harrastaneilla on vähemmän muistisairauksia!
Kaikki tuntevat sanonnan ”nauru pidentää ikää”. Naurun, positiivisen elämänasenteen ja uusia asioita kohtaan tunnetun terveen uteliaisuuden uskotaan tekevän hyvää myös aivoille. Uudet kokemukset auttavat aivosoluja verkottumaan aina vain tehokkaammin.
Muista myös aivojen toimintaa edistävä ruokavalio, eli kasvisvoittoinen ja pehmeää (esimerkiksi pähkinöistä saatavaa) rasvaa sisältävä ravinto. Aivot tarvitsevat myös proteiinia, täysjyväviljoja, pari kuppia kahvia ja hieman tummaa suklaata.
